Paljastan.

Minulla on pantafetissi. Omistan monia, monia pantoja, mutten käytä niitä juurikaan koskaan.



Inhoan haisevia koiria, ne oksettavat. Onneksi minulla on koira, jota voi pestä vaikka joka päivä.



Pidän laajasta tukiverkosta, se luo turvaa ja hyvänolontunnetta.



Etsin joskus liikaa virheitä itsestäni. Tällä en tarkoita ulkomuotoa, vaan sisäisiä juttuja. Väitän, että koulutuksella on suuri vaikutus tähän pikku "ongelmaani". Onneksi olen pääsemässä eroon kyseisestä ongelmasta!



Pidän miehisistä miehistä. Olen todennut, ettei timmi kroppa ole hieno asia, vaan syli, jonne mahtuu ja voi käpertyä. No, kun tässä pääsin aiheeseen miehet, voin sanoa, että yksi miehisyyden merkki (minulle) on, jos mies ajaa pelillä, joka pitää kovaa ääntä! ..welcome bikers, it's almost summer. Omaan myös pari "fetissiä", koskien miehiä.. yllätys. Eritoteen plussaa silmissäni ovat kitaransoitto ja työhousut. mmh, se öljyntuoksu likaisissa työhousuissa..



Koen tärkeäksi pitää paljon yhteyttä perheeseeni. Vierailen usein isovanhempieni ja vanhempieni luona. Harmi vaan, kun äiti asuu pienen matkan päässä, mutta kiitos teknologialle!





Haluan omistaa hyvän puhelimen. Minulle ei riitä, että "voi soittaa ja lähettää viestejä". Mitä enemmän toimintoja, sitä parempi!

..no jo keveni.

Kirpputori.

Tein pari mahtavaa löytöä, jotka haluan jakaa teidän kanssanne!



Suolakippo, vai mikä nyt onkaan nimeltään.
Oranssi emalikulho. Olen heikkona emalijuttuihin, en tiedä miksi!

Spring is here.. and I love IT!

Vihdoinkin..

Kaikki tuo, nyt jo niin, ällöttävä lumi alkaa sulamaan ja aurinko lämmittämään, ihan oikeasti. Sitäpaitsi, aamuisin kuulee jo linnunlaulua. :) Se tekee iloiseksi!

Kaikkea on taas tapahtunut, sitten viime kirjoitteluni. Päällimäisenä on ehkä kaksi asiaa: NTL olymppialaiset ja lääkärikäynti.

Olymppialaiset menivät mahdottoman hyvin! Kuvia LUPAAN laittaa tännekin, jahka etsin sen insipiraation itsestäni. (se saattaa olla jopa heti huomenna)

Lääkärireissukin sujui mukavasti. Tohtori tutki kilpirauhastani ja sanoi, että siellä jotakin alkavaa muutosta on ilmassa. Siis sain tyroksiiniä, jota nyt sitten reippaasti nappailen odottaen muutosta. Kurjaa se on ajatella, että joutuu mahdollisesti loppuelämänsä syömään lääkkeitä (HYI), mutta oma olo on tärkein. Päivä oli muutenkin mukava, vietettiin laatuaikaa äitin kanssa. Oltiin sokoksen herkkusalaatille (mainontaa, todellakin, menkää jos ette ole vielä olleet) ja kaupoissa. Juteltiin ja naureskeltiin. Vaihdettiin kuulumisia. Kyllä äitit vaan on niin rautaa!

Viime lauantaina nousi sitten kuume, päivällä jo se enteili jotain sellaista.. mutta sinnittelin töissä loppuun saakka. Kotona mittari sitten pompsahti. Nyt alkaa vihdoin olemaan jo enemmänkin sellainen "elävien kirjoissa"-olo. Alkuillasta tuntui jo, että seinät kaatuu päälle, mutta pakko se on vielä jaksettava levätä, että päästään pirusta kerralla eroon.

AINIIN, sitten on tietenkin yksi hyvinhyvin tärkeä asia! Kävin nimittäin tilaamassa uudet lasit. Kahdet! Toiset olivat aurinkolasit vahvuuksilla.. kun se piilarijuttu ei vaan mulla toiminut. Hetken aina näki, mutta sitten tuli taas sumeaa. Mutta, niitä siis innolla odotellessa! (tiedossa on tätä mun uutta villitysväriä; oranssia)

Perjantaina koittaa sitten taasen väliaikainen yksinäisyys, kun iippolle tuli komennus Venäjälle. Noh, pari viikkoa voin keskittyä taas siihen soitteluun sitten enemmän, kun viereissä ei ole kukaan näyttämässä, että "eiku näin se menee.. tilulilulii". Olen tullut siihen päätökseen, että alan varmaan käymään soittotunneilla, vaikka kaikki ihmettelevät että miksi kun kotona olisi opettaja kyllä. Mutta on se aika eri, mä vaan tykkään hymähdellä ja fiilistellä kotona kuunnellessa soittoa. :) Sitäpaitsi, sain eräältä tutulta paikallisen opettajan tiedot. Ainakin tämä "tuttu" on oppinut jotakin, stalkkailuideni perusteella ;) Pändireenitkin pitäisi taas pitää, ettei pääse unohtumaan maailman karu totuus! ISTO! Huhhu, eräs jäsenistä vihjaili, että syyskuussa pitäisi sitten esittää jotakin OIKEASTI, kattotaanny..

So long,
and sleep tight.

Mua odottaa nukkumisen kutsuhuuto jo (kroooooh)!