Saanko esitellä!

Teille rakkaan kaksikkoni:



Tässä esikoiseni, Martti.



Tässä hänen jälkeläisensä, Sisko.

Martti on Yamahan akustinen kitara, nailonkielillä. Sisko elektroakustinen versio, sitten "ihan oikeilla" kielillä. Kieltämättä, soittaminen on mukavempaa siskon kanssa. Äänikin on erilainen. Vaikka akustinen on aina akustinen.

Luovuudentuska on suuri, pitihän se napata sylliin ja ruveta joulupäivän kunniaksi jotakin vääntämään. Hyvin tuloksin vielä!

Joulunpyhät on mennyt sairastellessa, not so nice, mutta ei tälle mitään voi. Tulehdusta pukkaa keuhkoputkeen, ei siinä parane itseään alkaa desinfioimaan, ettei vain tule kuumetta raukkaan. No okei.. VITUTTAA!

Ei tässä muuta kun nessut toiseen ja kitara toiseen käteen.

Tampere.

Tosiaan, käytiin sunnuntaina Tampereen Designtorilla. Kyseinen tapahtuma järjestettiin Pakkahuoneella. Oli hassu olla siellä, kun lavalla ei raikunutkaan rokki.



Maijan pussukat ovat vaan niin ihanan suloisia!



Ja onneksi mukana oli iloinen ostaja :)





Mukaan lähti ihana hyypiö. Nimeltään hän on Heikki. Heikki asuu vessassani ja iloisesti hyypiöi joka aamu minulle. Että tulee hyvä mieli.



Mukaan lähti myös Ovelian pisteestä suloinen pilkkupanta. Olen himoinnut kyseisiä pantoja jo kauan, mutta en ole raaskinut ostaa.



Cherry-korvikset pääsivät myös mukaan. Intohimonani ovat korvikset(kin), ja kaskummaa, reikiä korvista löytyy kiitettävästi.



Myös suloiset kyyhkypääskyset pääsivät lentämään kotiini. Oh, ne ovat vain niin minua. Tietynlaisen vapauden symboli.



Sitten lempparihankintani. Polkka Jamin upea t-paita. Oon kauan netistä katsellut noiden kavereiden tuotteita. Ja nyt Äänilevy on ystävä lähti mukaan. :)



Matka oli kaikinpuolin sekava. Naisineen kaikkineen.



Onneksi oli evästä.



Sekä hiiri.



Ja hirvi, jolle pidin seuraa.

Ja sitten asiaan..



Maija kauppaa tuotoksiaan tämänviikon lauantaina Turun Hansakorttelissa. Sinne siis kaikki ihastelemaan ja tekemään ostoksia. :)

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..

Oi jospa sä olisit ollut mukana!

Eivais, meillä oli tosi kivaa, siis ihan hirmukivaa.

Selvennän vähän tätä juttua, meillä oli siis bänditreenit. Aivan, meillä on siis bändi. Called Start with the triangel, ok?
Eikö ole mahtava nimi! Munkin mielestä. :)



Tässä ensimmäinen jäsen.
Instrumentti: lähinnä akustinen kitara, rummut, lauleskelee kun huvittaa



Seuraava jäsen.
Instrumentti: basso, rummut ja mikä nyt käteen sattuu



Kolmas jäsen.
Instrumentti: triangeli, rummut, laulelee kun huvittaa

Aikaanhan me saatiin kyseisten ekojen treenien aikana jo kolme biisiä, melkein kokonaan.



Sitten me pidettiin luova tauko ja fiilisteltiin. Kuunneltiin hyvää musiikkia, ja lujalla!!



Siistiä oli, että kaikki tykkäs samanlaisesta musiikista ja oli siitä yhtä fiiliksissä. Ens kerralla kuunnellaan levysoittimella, sitä odotellessa. :)

..sitten mä heräsinkin "sieltä" sohvalta 11 aikaan ja lähdin viettämään ihanaa päivää tampereelle.

Sunnuntai-ilta meni yhtä sekavissa fiiliksissä. Vietettiin NTL-pikkujouluja ja oltiin paikallisessa kuppilassa kuuntelemassa Diesel Band-nimistä kokoonpanoa, tosin kokoonpanosta puuttui yksi, ainakin minulle, tärkeä henkilö. Mutta keikka oli hyvä!

Nukkumaanmenoaika oli kello 7, joten aamu oli hieno. Illalla sitten katseltiin linnanjuhlia ja syötiin pitsaa. Kivaa oli.

Tiedossa olisi kolme päivää töitä ja jälleen pikkujoulut. Kyllä elämä on rankkaa!

ps. 14 päivän päästä tämä tyttö saa kivan joululahjan ennakkoon! hih.

Kuka olen?

Joskus mietin itsekin, että kuka oikein olen. Mitä haluan saavuttaa tässä maailmassa. Mitä muut ajattelevat minusta. Miten haluan käyttäytyä ja miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin ihmisiin. Miksi olen välillä surullinen ja miksi välillä niin kovin onnellinen. Mitä jos en kuulukkaan tänne, vaan jonnekkin muualle.

Joskus myös osaan olla ajattelematta kyseisiä asioita. Ja se joskus on nykyään hyvin usein. Olen tietoisesti opetellut jättämään turhat pohtimiset muille ihmisille. Menen vaan "fiiliksen mukaan". Päästän usein sammakoita suustani, mutta toisaalta, usein niistä seuraa vain jotakin hyvää. Olempahan aito. Vihaan ihmisissä sitä, että on pakko esittää jotakin muuta.

Ajattelin kertoa teille itsestäni. Jotakin juttuja, jotka ovat minulle tärkeitä ja mielestäni suuri osa minua. Katsotaan mitä sanotte.. vaikka ei minua oikeasti kiinnosta, tykkäätte tai ette.


Nimeni on Jenny Elviira. Olen syntynyt lokakuussa ja horoskooppimerkiltäni siis vaaka. Tasapainoisuus ei minusta oikein hehku, mutta loppujenlopuksi kaipaan arkeeni tiettyjä rutiineja rytmittämään sitä. Näillä rutiineilla tarkoitan lähinnä työtä tai koulua. Tällä hetkellä se on työ. Työskentelen lastensuojelualalla ja rakastan työtäni, sen hyviä ja huonoja puolia.


Tavallisesti hiukseni ovat mustat, mutta viimeaikaisten elämänmuutosten myötä olen vaihtanut värin punaiseen. Tunnen sisäisesti enemmän olevani punapää. Hiukset ovat minulle tärkeä juttu. Vaikka ne eivät näytä aina hyvältä, kiinnitän paljon huomiota toisten ihmisten hiuksiin. Pitkätukkaiset miehet ovat muuten heikkouteni, kunhan hiukset on pienellä ponnarisykeröllä. Nam.


Olen löytänyt kameran käteeni ja tykkään siitä siinä missä se on. Tykkään kuvata hassuja juttuja. Kovalevyni on täynnä järkeviä, ja usein ei-niin-järkeviä otoksia. Kuvia on hauska katsella ja viihdyttää itseään. Olen usein porukassa se tyyppi, joka heiluu kameran kanssa. Tykkään myös olla kuvattavana, mutta silloin kuvissa pitää olla joku juttu. No okei, ylipäätään on hienoa kuvata kuvia joissa on JOKU JUTTU.


En katso kamalasti telkkaria, tai telkkaria joo, mutta en sieltä tulevia ohjelmia. Frendit-sarja on vienyt sydämeni. Tulen vaan niin hyvälle tuulella kun katson pari jaksoa. Kotona ollessani telkkari on kokoajan päällä, en osaa olla hiljaisuudessa. Joko sieltä tulee jotakin ohjelmaa, tai soittimen kautta musiikkia.


Olen niin antiromanttinen kun vaan joku voi olla. Ensinnäkin, en kävele käsikädessä, en missään, en niin ikinä! Kaikki yliällöttävä romantiikkapaska menee niin yli hilseeni. Yäk! Mutta yksi juttu on, jota pidän romanttisena. Kynttilät, niitä voin poltella. Paljon ja usein. Kesällä ja talvella. Kynttilät, hyvä musiikki, aamuyö ja seuraa. Siinä resepti, että saa mun polvet notkumaan.


Tykkään värikkäistä jutuista. Ja eritoteen Onnela Desingistä. Olen niin heikkona Maijan tekemiin juttuihin, nam että ne kankaat vaan toimii. Mitä enemmän, sitä parempi. Tosin, tässä tulee taas eteen yksi luonteenpiirteeni: valinnanvaikeus. En vain osaa päättää kahdesta vaihtoehdosta. Siksi olenkin usein persaukinen, sillä kun ostan jotakin, ostan samalla kummatkin, ettei sitten vaan jää harmittamaan. Äsh, huono tapa mistä tarvisi päästä eroon. Varsinkin jos näkisitte kotini..


Ja niinhän sinne päästiin. Nimittäin tässä on kotini oma "street of fame". Punainen matto, HÖH-teksti palauttamassa maanpinnalle ja Marilyn kertomassa totuuksia. Koti on minulle hyvin tärkeä. Loppujenlopuksi ei ole väliä miltä siellä näyttää, kunhan itse viihtyy.


Rakastan eläimiä. Eritoteen koiranpentuja. Oi, ne ovat niin suloisia. Apua, tästä aiheesta voisin jatkaa loputtomiin. Ne vaan on ystäviä. Vielä parhaasta päästä, eivät koskaan sano vastaan ja seuraavat aina perässä.


Olen heikkona tatuointeihin. Ne kertovat niin paljon. Ihminen ei ota kuvaa, jota ei oikeasti halua. Kuvassa on seuraava kuvani. Tosin, ei ihan tuollaisena, mutta idea varmasti selviää. Siis iso, punainen, rusetti olkapäähän. Tämä tulee olemaan sellainen "juttu"-tatuointi, niinkuin toki muutkin kuvani ovat. Mutta tässä on eräs spesiaali juttu taustalla, minulle hyvin hyvin hyvin tärkeä juttu. Yhteensä tatuointeja minulla on nyt 3. Kaksi jalassa ja yksi selässä. Tarinoita en ala kertomaan, jos kiinnostaa niin kysäse.


Kutominen on "elämäntehtäväni". Kutomalla toiselle saat antaa jotakin lämmintä, hyödyllistä ja piristävää. Piristäminen on ihanaa. Paras mieli itselle tulee siitä, kun aiheuttaa toiselle ihmiselle hyvää mieltä. Olen hetkittäin ihan liian kiltti. Välillä kärsin suuresti siitä, kun en osaa sanoa ei. Pieni sana, mutta vaikea sanoa. Usein siitä sanasta ei tule hyvä mieli, kellekään. Tämäkin on niitä juttuja, joista pitäisi vaan opetella pois. Toisaalta, miksi tuhota kiltteyttä, tässä maailmassa on niin paljon ilkeitä ihmisiä jo valmiiksi. Vastapainoksi, ettette luule että olen äiti teresa, osaan olla myös TOSI ilkeä, kun sillepäälle satun. Siitäkin pitäisi oppia pois. Äsh, paskat, minä vain olen tällainen, totutelkaa.


Ystävät. Ne on tärkeitä, ja mahtavia tyyppejä. Kaikki omalla tavallaan. Ilman niitä olisin varmaan jossakin rytemässä oman itseni kanssa ja miettimässä miten maailma tuhotaan ja miehiltä leikataan.. nojoo. Se siitä. Yleensä meillä on tosi hauskaa, tehdään ihan mahtavia juttuja, joita on kiva muistella ja naureskella jälkeenpäin. Mä vaan niiiin tykkään mun ystävistä!


Myös rakkaus on tärkeää. Hyvin tärkeää. Se piristää ja potkii. Lähimmäisenrakkaus, lapsenrakkaus, ystävänrakkaus ja se miesrakkaus. Olen tosi huono puhumaan rakkaudesta, mutta hyvä osoittamaan sitä. Jos siis osaa lukea allekirjoittanutta. Mielestäni rakkaus on tekoja, ei sanoja, tai minulle teot merkkaavat enemmän, paljon enemmän. Kuten blogistani käy ilmi, rakkauselämäni menee vuoristorataa. Ensin meni hienosti, sitten meni päin persettä ja nyt.. taitaa mennä aika hyvin. Vaikkei rakkaudesta voikaan vielä puhua, ihastusta on ilmassa. Hah, nyt tää meni tälläseks hempeeks. No, jokatapauksessa, mun "ihastuminen" on vähän "jäässä". Tai ei se mitenkään jäätynyt ole, ei sillä. Joulunpyhinä odotan vaan, että venäjältä saapuisi paketti. Mukava paketti. :) ..ja kumpa se joulu olisi jo.


Sitten päästään lemppariaiheeseen, tai yhteen niistä, joo. Musiikki. Eritoteen kitaramusiikki. Sitä vaan voisi kuunnella ja kuunnella ja kuunnella.. vaikka kuinka kauan. Musiikki on mulle tärkeä ihan senkin takia, että sen avulla voi helposti ilmaista itseään. Sen avulla saa purettua tunteita, rankkojakin sellaisia. Kesällä ostin kitaran, jota öö.. harjoittelen soittamaan. Huonolla menestyksellä. Vielä kun kuuntelee sen toisen soittavan, miettii, että miks mä edes yritän, antaa ton vaan soitella niin mä kuuntelen. Mutta sitten välillä tulee se fiilis, että haluaa istua yksin lattialle ja ruveta rämpyttelemään. Päivä on pilalla, jos ei saa kuunnella vähintään paria hyvää piisiä. Livekeikat ovat parhaita, jos haluat tehdä vaikutuksen, raahaa minut keikalle katsomaan jotakin hyvää pändiä. Olen melko kaikkiruokainen, jos on kyseessä hyvä musiikki. ;)

Tällainen minä olen. Juttua riittäisi vaikka kuinka, mutta ehkä sitä pitää rajoittaa jotenkin. Aivan, puhuminen on yksi intohimoistani. Puhua voi vaikka lämpimikseen. Luulin myös, että tykkään tiskata, kunnes minulla ei enää ollutkaan tiskikonetta. En siis pidäkään tiskaamisesta.

Fiilistelyä.

Nyt on sellainen fiilis, että tekee mieli fiilistellä.

Maata lattialla. Kynttilänvalossa. Tai takanlämmössä. Yksin, pakosta.

deep purple - when a blind man cries

led zeppelin - stairway to heaven

the beatles - all the lonely people

johnny cash - hurt

..ja viimeiseksi.

biisi Moulin Rougesta, your song.
Niin kliseinen ja ah niin kamala. Mutta silti niin ihana.

Could you?

Elviiraneito muuttui herkäksi nenänhiplaajaksi.

Taino, en tiedä siitä herkästä. Mutta jokatapauksessa, nenät ovat mielenkiintoisia.

Ja eskimopusut kovin suloisia.

Stig is shopping.

Varustauduimme talveen. Kunnon raksahaalarilla siis!
(tosin, tuo haalari meni tiimelyksessä jo rikki, nyyh)



Mukaan lähti myös hieman siistimpi liivijuttu. Hintaa näille kahdelle edellämainituille kertyi siis suuret 4e.



Sitten lemppariostos. Y-valjaat. Ja vielä oranssit ;)



Herra tosin ei ehkä ole tästä niin innoissaan kun minä.

Virne.

Naamalla on koko ajan tyhmä virne.

Reilu viikko aikaa en olisi kuvitellut itselleni mitään tällaista.
Nyt se on kaikki tässä.

Muutama kuukausi takaperin en olisi ikinä uskonut luottavani. Saatika ihastuvani.
Miehethän ovat kusipäitä.

Nyt.
Olen vaan niin hiton onnellinen.

Huomenna. Toivon asioiden olevan samalla tavalla.

Kun elää päivä kerrallaan eikä stressaa turhista asioista (alan oppia!) on elämä paljon kivempaa.

As we can see.

I LOVE knitting.

Syksy kun on.. ja talvi tekee tuloaan. :)


Mitä on nyt tekeillä tai mitä teit viimeksi?
Nyt on tekeillä kauluri, sukat ja pipo. Tiedän, mulla on paha tapa aloittaa MONTA juttua samaan aikaan, ja sitten vain vaihtaa kun kyllästyn. Tosin, kaikki työt tulee valmiiksi. Keskeneräiset työt pitäisi kieltää lailla! Ja viimeksi tein rannelämmittimet. :)

Millaisia muistoja sinulla on lapsuudesta käsitöihin liittyen?
Isoäitini luona ihan pienestä pitäen olen jotakin näpertänyt. Ensimmäinen "työni" oli muistaakseni barbille kesämekko. :D Ja sen jälkeen barbit saivatkin vaikka mitä vaatteita päälleen.. Siitä sitten pikkuhiljaa lähti into puikkojen kanssa pelaamiseen. (okei, ehkä mamma vaan totesi, että nyt loppuu se ompelukoneen rikkominen, puikot ovat halvempia ;))

Oletko oppinut joltain sukulaiselta tai tutulta esimerkiksi kutomista ennen koulun käsityön tuntien alkamista?
Kyllä, kyseiseltä isoäidiltä. Ja oikeastaan käsityötunnit menivätkin siinä, että tein omia projektejani, tai sitten tuunailin niistä menossa olevista jotenkin oman mielen mukaisia. Kerran jopa kudoin kaverin lapaset, kun se ei osannut ja mulla riitti intoa. :D


Parasta koulun käsityön tunneissa?
Siellä vaan oli suurin osa tosi kivaa! Sai vaan istuskella ja tehä mitä kaikkea kivaa! Kutominen yhdistettynä maailmaa mullistaviin viikonloppujuoruihin oli silloin kivaa ;) Meillä oli vielä plussana tosi mahtava kässänope, Elina nimeltään, terkkuja vaan, oot ihan super!

Entäs pahinta?
Hetken aikaa meillä oli sijainen, jota vihasin ylikaiken! Se ei osannut mitään ja oli muutenkin niin negatiivinen koko käsitöiden suhteen, ihmettelin oikeasti, että mitä se siellä edes teki! Ja joo, jotkut maailman tylsimmät "tänään ommellaan kassi"-tunnit oli aika perseestä ja kun samalla sisällä oli kauhee palo tehä jotakin paaaljon kivempaa!

Millaiset tuli ensimmäisistä villasukistasi tai lapasista?
Onnistuivat oikein hyvin. Jos ei haittaa, että toinen on hieman toista isompi :p Tosin se taitaa kuulua asiaan, kun käsiala vielä muokkautuu.

Onko ompelukone ystävä vai vihollinen?
Oi, ystävä, todellakin!

Isotöisin juttu jonka olet koskaan tehnyt?
Isotöisin juttuni on vielä kesken. Tai niitä on oikeastaan kaksi. Toinen on isoäidinneliöpeitto ja toinen ihan vaan virkattu peitto. Tykkään tehdä ennemmin kaikkea nopeaa ja helppoa! Kutominen on mulle rentoutusta, ei kiduttamista. :)


Kamalin/hienoin vaate jonka olet ommellut?
Hah, varmaan sellaset mustat housut missä oli joku karsee teksti pyllyssä :D


Mitä itsetehtyä olet antanut joskus lahjaksi?
Aika paljon lähinnä sukkia, lapasia ja pipoja. Ne on niin helppoja. :) Hamakoruja ja tekeleitä olen myös lahjoitellut jonkin verran.


Minkä taidon käsityön saralta haluaisit oppia?
Haluaisin oppia virkkaamaan täydellisesti ja kutomaan erilaisia kuvioita, ihan vaan niinkun ulkomuistista ;)

Millainen käsitöihin tai askarteluun liittyvä kauppa saisi sinut riehaantumaan? Mitä käsitöihin liittyvää ostit viimeksi?
Kaikki oikeastaan! Lankakaupat on mun suuri heikkous! Sinooperikin on aika ihana, siellä on paljon kaikkea hyödyllistä ja uutta ihasteltavaa. Ja lankoja tais viimeks mukaan lähteä, yllätys :)

Voisiko käsitöistä tulla sinulle ammatti?
Nojaa, tuskimpa. Tykkään ommella ja kutoa kyllä, mutta luulen että into menis jos sitä joutuis tekemään pakosta ja rahasta.

Mitä projekteja on nyt suunnitteilla?
Pari kauluria ja parit sukat tarvis ainakin joululahjaks väsätä. Ja sitten sitä neliöpeittoa jatkaa. :)

Hienoa olis tehdä jonkunlainen "liivisysteemi" kutomalla, ehkä sitä siis.
Ompelusaralla on tiedossa maailman suloisimmasta kankaasta pari yöpaitaa, itselle ja lahjaksi. (kangas on sellaista, jossa kuvat saa itse värittää sellaiseksi kuin haluaa) Pari työhamosta tarvisi väsätä, eli siis taskutaivas-mekkoa, niin kuin niitä kutsun. :)

Koti.

Lupasin tuossa aiemmin hieman esitellä kotiani teille. Tulossa siis hieman valokuvia.





Takka.
On niin mukavaa syödä aamumuroja takkatulen leimutessa. :) Sitäpaitsi, se säästää aika paljon sähköä (jolla asunto muuten lämpiää) joten taloudellinenkin puoli löytyy.



Olohuone.
Ja sen tärkeimmät osuudet. Leffat ja telkku. Tiätty!
Noei, onhan siellä muutankin. Nyt se vaan on siinä kunnossa, etten kehtaa edes kuvaa ottaa.



Makuuhuone.
Sinistä. Ja tuo tapetti, oh!



Suihku ja sauna. Teemana punainen väri. Piristää mukavasti aamulla.





Vessa.
Hihii, hyvin mielenkiintoista, eikö? Mulle ainakin tuo huone on hyvin tärkeä. Vessassa on yleensä todella hyvä valo, joten senkin puolesta menen esim lukemaan pienet tekstit purnukoista ja pulloista vessaan. Tiedän, olen outo :D







Keittiö.
Koitan piristää elämääni kaikilla kirkkailla väreillä. Mielestäni olen siinä aika tyylikkäästi onnistunut.

Moni pelkää käyttää sisustuksessa kirkkaita värejä, sillä helposti ne tekevät levottoman tunteen. Minulla ne saavat lähinnä aikaan kotoisan olon. Ja ei niitä värejä nyt ihan mauttomasti tarvitse käyttää. Rajansa kaikella. Ja kotinsa jokaisella. :)

Ulkoasu.

Muuttui. Sillä tarvitsin jotakin vaihtelua. Silmille ja mielelle.

Oranssista on tullut minulle hyvin tärkeä väri, en osaa sanoa miksi. Jotenkin se vain piristää. :)

Autumn love.

Vaikka syksy onkin jo melkein vaihtunut talveksi, haluan silti kutsua tätä aikaa syksyksi.

Mietin tovin, että mikä on asia joka minua eniten kiehtoo tässä vuodenajassa. Asioitahan siis olisi pitkäksi listaksi saakka. Päädyin kuitenkin yhteen..







Ei varmaan tarvitse selitellä enempää.

Olen joskus kertonut, miten tärkeä elementti vesi on minulle. Sen avulla rentoudun täysin, totaalisesti!
Tuli on toinen elementeistä, joka auttaa minua rentoutumaan kiireisen elämäni keskellä. Tarvitsen kynttilänvaloa ja liekin leimahdusta.

Heh heh, tästä voimmekin siis päätellä missäköhän totaalirentoutumiseni tapahtuu.

Saunassa tietenkin. :)

Mielestäni rentoutuminen on ihmiselle tärkeää. En ole osannut sitä ennen. On aina ollut "niin paljon kaikkea". Olen harjoitellut kovasti ja päättänyt, että osaan jo hieman rentoutua. Varsinkin siellä saunassa. :)